torstai 15. toukokuuta 2008

Home sweet home - melkein

Taas takaisin Suomen kamaralla, tosin vielä reipas pari tuntia pitää tappaa aikaa Helsinki-Vantaalla ennen kuin pääsee Jkl:n koneeseen. Tosin täällä ei sentään ole ihan niin perseestä oleva tilanne kuin Singaporen kentällä, jossa meikäpojan matkatavarat olivat ainoat meidän porukasta, jotka merkattiin vain Delhiin asti. Delhissähän on sellainen hieno juttu, että matkatavaroita ei pääse noutamaan ilman viisumia ja arvatkaapas oliko meillä viisumeita Intiaan.

Onneksi huomasin tuon jo Singaporessa ja yritinkin selvittää asiaa siellä siten että pistäisivät minunkin matkatavarat perille asti. Asia ei kuitenkaan ihan niin yksinkertainen ollut. He lupasivat vain ilmoittaa lähtöportille, JOS EHTIVÄT, onnistuiko tuon vaihtaminen. Portilla ei ollut tietenkään mitään tietoa tuosta ja koneelta näkyi, että tavarat olivat jäämässä Delhiin. Vähän alkoi siinä vaiheessa jo jännittämään miten Delhissä käy, mutta onneksi siellä oli Helsingin tavoin kolmen tunnin vaihto.

Delhiin päästyämme meidät napattiin koko porukka kasaan ja kiikutettiin erilleen muista. Mitään kummempaa informaatiota meille ei tietenkään kerrottu kun meitä ohjeistettiin vaan näyttämään passeja, matkatavarakuitteja, jne. Tuon jälkeen meidät ohjattiin jokseenkin heikkotasoiseen odotustilaan odottamaan tietämättöminä mistähän nyt mahtaa olla kyse. Siinä jouduimmekin istumaan toista tuntia ennen kuin meitä tultiin hakemaan. Intian poijjaat olivat käyneet hakemassa kaikkien meidän matkalaukut, jotka meidän piti tunnistaa, jonka jälkeen meidät ohjattiin takaisin odotustilaan. Siinä jonkun aikaa taas saatiin istuskella, kunnes meiltä haettiin passit ja matkaliput.

Kun Helsingin koneen lähtöön alkoi olla hieman vajaa tunti kiikutettiin meille takaisin passit ja boardingpassit lennolle. Ei siinä sitten muuta kuin kiireellä turvatarkastukseen, joka oli taas spektaakkeli sinänsä. Heillä oli kyllä perinteiset metallinpaljastinportit, mutta eihän niitä päällä voinut pitää. Jokainen matkustaja tarkastettiin erikseen ja matkatavarat syynättiin todella tarkkaan... Ehdittiin kuitenkin koneeseen, mutta voin kertoa, että Intiaan en ole ihan lähiaikoina menossa ellei ole ihan huutava pakko. Noin 300m matkaan, eli lentokoneelta lähtöportille, sai menemään melkein kolme tuntia, huh!

Mukava olla Suomessa.

keskiviikko 14. toukokuuta 2008

Ihanaa leijonat, ihanaa

Sain kuin sainkin ylen nettilähetyksen pelittämään täällä. Tosin yhteys pätki aikalailla mm. ratkaisumaalin aikaan. Voin kertoa, että yhtään ei ollut syke korkealla täällä kisastudiossa, kun lähetys pätkäisi kriittisissä kohdissa ;) Pääasia kuitenkin, että peli hoidettiin kotiin! :)

Nyt sitten kohti kaupunkia ja sitten kamat kasaan ja lentokentälle. Kotiin reitti on Singapore-Delhi-Hki-Jkl.

Viimeistä viedään

Viimeinen kokonainen päivä Singaporesssa alkaa olla pikkuhiljaa paketissa. Kaupoilta löytyi pikkusysterille tuliaisia ja itselle yksi paita. Erikoisin näky tuolla kauppareissulla lieni se, että ostoskeskuksesta löytyi yksi isohko kauppa, joka myi pelkästään crocseja :D Joka tapauksessa, pitää vielä huomenna käväistä ennen lentokentälle lähtöä katsomassa josko jotain mukavaa vielä löytyisi.















Kaupoilla kiertelyn lisäksi kävimme tänään piipahtamassa yösafarilla. Hauska reissu, vaikka eilisen jäljiltä olikin aika väsynyttä ja hiljaista porukkaa liikenteessä ;) Safarilla oli aluksi näyttävä tulishow, jota seurasi amphiteatterilla järjestetty eläinnäytös. Näytöksen hauskimmat tapaukset olivat ehdottomasti kierrätystä harrastaneet saukot (kai ne jotain sellaisia oli) :) Näytöksen jälkeen siirryimme itse safariosuuteen, eli käytännössä ajelimme sellaisella vaunulla ympäri eläintarhaa, jossa pääsi näkemään sitten kaikenlaisia (yö)otuksia. Otuksien joukkoon kuuluivat mm. lepakot, norsut, kirahvit, tiikerit ja leijonat.















Niin kuin jo mainitsinkin, safari oli oikein hauska, mutta ärsyttävää siellä oli kyllä tämä perinteinen rahastusmeininki, eli siellä räpsittiin vähän väliä kuvia, joiden lunastaminen olisi maksanut 20$ eli noin 10 euroa, halpaa kuin mikä... Yllättää varmasti, jos sanon että porukka, jolla on viisi kameraa reissulla mukana ei osta yhtä paperista :P

Nyt tosiaan safarit on nähty ja tässä hotellilla istuskelen ja kohta varmaan pitäisi mennä unten maille, että jaksaa sitten matkata kohti Jyväskylää, jossa kuulema on luntakin sadellut taas. Jippii :P Ai niin, pitää aamulla yrittää, jos saisi jonkin nettitelkkarivirityksen kautta pelin näkymään, olisi aika bueno! :)

Ja tosiaan, mainittelin yksi päivä, että pitää nappaista kuva millaiset näkymät hotellihuoneesta on, niin tässä olisi alla yksi kuva ensi hätään. :)

“We kicked your sorry ass!”

Huh, olipahan taas illalliset! Ruokalistalta löytyi mitä erikoisimpia mereneläviä aina haineväkeitosta mustekaloihin. Epäilyttävästä ulkonäöstä huolimatta pöperöt olivat oikein maukkaita ja osaa ruokalajeista uskalsi jopa santsata :) Juoman suhteen meidän pöytä teki perinteiset, eli ensimmäisiä pöytiä kannettiin jo ruokasalista pois kun suomipojat vielä istuivat pöydässä lipittämässä viimeisiä olusiaan :P Noiden viimeisten olusten aikaan konferenssin yksi järjestäjistä tuli vielä juttelemaan meidän kanssa. Perinteinen amerikkalainen ”myyntitykki”, eli hauskaa juttua piisasi, mutta pääsinpäs kuittaamaan mm-kisoista jääkiekon tullessa puheeksi. ”We kicked your sorry ass!” :D

Iltaa jatkettiin vielä aamun pikkutunneille baarikadun puolella ja aamulla sitten väsytti sen mukaan, mutta varsinaista krapulaa ei onneksi tullut.










Nyt sitten kohti kaupunkia katselemaan mitä kaupoista löytyisi.

tiistai 13. toukokuuta 2008

Esitystä ja illallista

Hahaa, vihdoin helpotusta nettiriippuvuuteen :) Eli konferenssialueelta löytyi ilmainen WLAN, joten pääsee taas vähän katsomaan mitä maailmalla tapahtuu ja päivittämään kuulumisia. Tuohon alle ehdinkin jo heittää eilisen päivän tapahtumista pienen selonteon.

Tänään tuli herättyä hyvissä ajoin jo kahdeksan kieppeillä. Täytyy sanoa, että sellaiseen herätykseen, että sängyltä näkyy lähes koko aurinkoisen Singaporen yli, voisi tottua. :) Pitääpäs yrittää muistaa nappasta kuva.

Aamupalan jälkeen meidän oli tarkoitus lähteä pyörähtämään kaupungilla katsomassa josko sieltä löytyisi jotain ostamisen arvoista. Ajatus oli kyllä hyvä, mutta ajoitus ei, kaupat aukeavat täällä yhdentoista kieppeillä ja me olimme liikkeellä jo puoli kymmenen pintaan. No ei siinä, muut jäivät vielä kaupungille pyörimään, mutta itse ajattelin lähteä takaisin hotskulle, että ehtisin vielä katsoa tämän päivän esitykseni kertaalleen läpi. Aluksi kuitenkin rojahdin hotellin altaalle nauttimaan kun täällä kerrankin paistaa aurinko :) Siinä jonkun reippaan tunnin loikailtuani lähdin huoneeseen vielä hoitamaan viimeiset panikoinnit ennen kuin piti lähteä esittämään paperia tänne konferenssin puolelle.

Esitys meni hyvin ja osasin vielä vastata muutamaan esityksen jälkeen tulleeseen kysymykseen, eli voinee sanoa, että virallinen osuus on hoidettu kunnialla :) Illalla olisi sitten luvassa konferenssin illalliset, eli banketti, josta arvatenkin suunnistamme taas yöelämän puolelle…

Huomenna voisi yrittää ottaa uuden yrityksen niiden kauppareissujen kanssa.

"Missä Kari on?"

Mjoo, eli sunnuntaiset konferenssin welcome receptionit venähtivät ennakko-odotuksien mukaisesti suhteellisen pitkiksi. Itse receptionista poistuimme kymmenen aikaan ko. hotellin lähellä olevaan pubiin, josta löytyi oma pieni olutpanimo. Oluet olivat maukkaita, jotakuinkin velcon tyyppisiä ja niitä upposikin muutamia ennen kuin lähdimme metsästämään taksia ”baarikadulle”. Taksin saaminen hotellin edestä noin kymmenen hengen porukalle osoittautui yllättävän vaikeaksi ja siihen tuhraantui lopulta puolisen tuntia, vaikka hotellin puolelta hommaa oli hoitamassa varmaan neljäkin eri tyyppiä. Nou hätä, kävimme odotellessamme piipahtamassa hotellin baarissa. ”I’ll have the first one”, huuteli meitä hotellin baariin opastamaan lähtenyt ovimikko :D

Baarikadulla oli suurinosa paikoista kiinni, olihan kuitenkin sunnuntai. Päädyimme lopulta edellisenä iltana bongattuun baariin, josta löytyi mm. biljardipöytiä. Meitä lukuun ottamatta paikalla ei ollut kuin kourallinen ihmisiä, joten pääsimme heti lätkimään palloa juomaa nauttiessa. Kävimme myös kysymässä olisiko baarissa olleelle screenille ollut mahdollista saada Suomi-USA peliä näkyviin, mutta eipä tuota peliä tullut miltään ”perusurheilukanavilta”, harmi…

Ilta sai vielä hyvän käänteen, kun paikalle sattui covereita soitellut kahden miehen bändi. Pojat vetivät hyvää settiä ja toiveita kysytessä pyysimme Metallican ”Momma Said” –biisiä äitienpäivän kunniaksi, harmiksemme pojat eivät kuulemma osanneet sitä. Muutaman biisin jälkeen bändi kyseli taas toiveita ja tietysti tyylille uskollisena Metallicaa toivottiin taas. Tällä kertaa bändin laulaja heitti, että he voivat kyllä soittaa, jos joku meistä tulee laulamaan. No sehän onnistui! :D Hieman yllättävää kyllä, Timon ensikeikka Singaporessa meni suorastaan loistavasti! :)


Pian tuon jäkeen bändi alkoikin soittamaan viimeisiä biisejään ja valomerkki päätti illan ko. baarissa. Päätimme jatkaa vielä kuitenkin iltaa ja kävimme hieman enemmän keskustassa olevassa paikassa istumassa vielä iltaa, jonka jälkeen lähdimme syömään. Syöminen olikin aikamoinen episodi taas. Itse tilasin ”Tom Yam” -nimistä thaimaalaista keittoa extratulisena vaikka tuo on jo muutenkin ihan kivan tulinen soppa. Eikä siinä vielä kaikki, pienen yllyttämisen jälkeen jäsen K heitti mukaan vielä kupillisen chiliä ja veteli suuta aika mukavasti polttaneet sopat parempii suihin. Siinä vielä muiden syödessä seuraamme liittyi pari paikallista. He tarjosivat meille aluksi ostereita tms., jotka piti tikulla kaivaa kuorestaan ulos, että ne sai syötyä. Ei siinä, ihan hyviä olivat, vaikka mukana olikin muutama hiekanjyvä silloin tällöin :) Noiden jälkeen he kävivät tilaamassa vielä jotain toista simpukkalajia. Ilmeisesti ajattelivat, että johan on kun ei noilla edellisillä saanut poikia säikäytettyä. No näillä seuraavilla saivat. Hyi hel****! Nuo jälkimmäiset olivat nimittäin sama kuin verisiä ikeniä olisi syönyt ja mikä kaikkein pahinta, se veren maku säilyi suussa pitkään…

Maanantai aamuna yhdentoista aikaa hotellin siivoja pääsi herättämään minut, tosin hän poistui yhtä nopeasti kuin oli tullut ja lupasi tosin tulla myöhemmin uudestaan. Liekö säikähtänyt tärähtänyt olemustani ;) Herätyksen jälkeen sainkin hyvin nopeasti huomata, että eilinen soppa ei ollut todellakaan hyvä idea, varsinkaan niiden lisächilien kera. Vatsa oli todella kipeä lähes koko päivän. Tuosta tulikin tuo otsikossa ollut ”Missä Kari on?” – no perästä kuuluu ;D

Muuten päivä meni oikein mukavasti. Kävimme Singaporen eteläpuolella olevalla saarella pyörähtämässä, jonne pääsi yllättävän leppoisalla köysiratahissillä. Tällainen korkeanpaikankammoilija tykkää tosi paljon ;) Saarella kävimme ihmettelemässä vesimaailmassa olevia kaloja, katsomassa 3D-leffan, kruisailemassa alamäkiajoja ja katselemassa delfiinishowta. Päivä meni siinä aika nopeasti ja sitten köysiratahissilla taas takaisin Singaporen puolelle. Paluumatka meni menomatkaa leppoisammin kuin päivän aikana sain niin paljon siedätystä korkeisiin paikkoihin mm. ”Sky Ride”:ssa, eli sellaisesta tuolihissistä, jolla noustiin takaisin ylös mäelle alamäkiajon jälkeen.

Saarireissun jälkeen tosiaan palasimme hotellille. Pakollisen suihkun jälkeen aloin käymään läpi huomenna olevaa konferenssiesitystäni. Sen ehdin muutaman kerran käydä läpi ennen kuin lähdimme vielä syömään ja lopulta taas tuonne sky baariin iltamyssyille. Yömyssyjen jälkeen kiltisti takaisin huoneeseen ja uhkaavasti näyttää siltä, että tulee ensimmäinen ilta kun tulee mentyä nukkumaan jopa Singaporen ajan mukaan hyvissä ajoin. Suomen aikaahan, olen ollut heti puolen yön jälkeen nukkumassa joka ilta :D

sunnuntai 11. toukokuuta 2008

World's only shopping mall with a seat in the United Nations

Tuli viime yönä tosiaan pikku hiprakassa kirjoiteltua kuulumisia blogiinkin ja mm. siinä hurahti sitten aikaa sen verran, että päätinpä valvoa paikallista aikaa kuuteen asti, että käyn huitaisemassa aamupalan ennen kuin menen nukkumaan. Niin tuli tehtyä ja jonkun aikaa saikin yksin ruokasalissa aamupalaa syöpötellä :) Siitä sitten nukkumaan ja herätys puoli kahdentoista aikaan kun viimeisetkin mohikaanit (minua lukuunottamatta) olivat lähdössä kiertelemään keskustaa ja soittivat minua mukaan. Pojat lähtivät kuitenkin edeltä, kun minun piti käydä suihkussa ja sen sellattii..

Joka tapauksessa kaupungille päin talsiessani pääsi näkemään paikallisen yliopiston rakennuksia, jotka olivat huomattavasti hienompia kuin esimerkiksi meidän kukkulalta löytyvät pömpelit. Kaikella kunnioituksella Alvar Aallolle ;)

Otsikkoon laittamani lainaus "World's only shopping mall with a seat in the United Nations" pitää kyllä hyvin paikkansa, täältä löytyy ostoskeskusta toisen perään, eli pojat, älkää tuoko naistanne tänne ;D

Tänään en vielä itse ostellut kummempia, Singaporen Hard Rock cafeessa käydessäni yhden paidan ostin muistoksi. Ajattelin säästää shoppailut jollekin toiselle päivää.

Nyt pitäis vetäistä uikkarit jalkaa ja lähteä polskimaan hotellin uima-altaalle, siitä sitten Singaporen korkeimpaan baariin (meidän hotellin ylimpään kerrokseen) ottamaan yhdet ja sitten kohti eilenkin mainostamaani Welcome Receptionia.